Suomalaisista sanotaan usein, että ollaan "mörököllikansaa". Tällä tarkoitetaan, että suomalainen ei yleensä puhu tuntemattomille ja, jos toinen alkaa keskustelua, vastaus on joko pelkkää murahtelua tai mahdollisimman lyhyt vastaus.
Ei se kuitenkaan aina ole niin! Olen kesän aikana käynyt monenlaisissa paikoissa ja saatan sanoa jotain ihan tuntemattomillekin. Joskus olen pyytänyt myös apua esim. ottamaan valokuvan paikasta, johon en itse rollan kanssa pääse. Aina olen avun saanut ja usein myös ainakin pieni keskustelukin on tullut käytyä. Muutenkin kokemukseni on, että hyvin monet jäävät mielellään vaihtamaan ajatuksia - kun vaan joku muu tekee sen aloitteen.
❓Mitä ajattelet asiasta: tulisitko hetkeksi juttelemaan❓Toiseksi: Miten tätä voisi hyödyntää monen kokeman yksinäisyyden vähentämiseksi❓
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan ajatuksella: "Niinkuin toivot muiden kohtelevan sinua, niin kohtele sinä muita."