Anteeksi, kuinka?

   Saahan sitä kaikkea puhua ja aatellakin, mutta tää on jo todella paksua: Kansanedustaja Juha Mäenpään (ps) esittää, että lastensuojelussa saisi olla töissä vain ihmisiä, joilla on omia lapsia!

Hallitushan on juuri antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettua lakia tulisi muuttaa niin, että ammattivaatimuksia madallettaisiin tilapäisesti muun muassa lastensuojelun resurssien turvaamiseksi...
"Mäenpään mukaan se, että työntekijällä olisi omia lapsia, toisi ”todella paljon syvyyttä” ymmärtää erilaisten perheiden asioita sen sijaan, että päätöksiä tehdään vain ”suitsait”."  Nyt kansanedustajaa huolettaa sekin, että lastensuojelussa on töissä "hyvinkin nuoria ihmisiä". 
Minä luin tuon uutisen (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5fc24eab-24a7-4fac-999b-3a0c06890d6e) muutamaan kertaan varmistaakseni itselleni, että tosiaan oikein luin. Kyllä luin.

Olen tässä minäkin seurannut useampaan kertaan lastensuojelun työskentelyä ja ihmettelen, miten joku voi edes vihjata asioita hoidettavan "suitsait". Eikä asiassa tosiaankaan ole kyse työntekijän iästä, sillä lastensuojelutyö on todella raskasta ja vaativaa työtä. Ikä voi antaa kokemusta asioiden hoidossa, mutta myös toisinaan olla uuvuttanut työntekijää pahemman kerran.
Ja se lapsettomuus...  Lastensuojelutyössä vaadittava koulutus on tärkeää, jotta osaa katsoa asioita lain vaatimalla tavalla eri puolilta. Ei siinä oma vanhemmuus auta, sillä jokainen perhe on erilainen ihan omine juttuineen.

Mahdetaanko seuraavaksi saada ehdotus, että nuorisotyöntekijällä on oltava omia teini-ikäisiä lapsia, että voi ymmärtää nuoria?  Ja mikä on seuraava ammattiryhmä, jolle aletaan moisia vaatimuksia esittää?