.png)
Valistakaa nyt minua, hyvät ihmiset, miksi se harmaiden hiusten ilmaantuminen on joillekin melkein maailmanloppu? Miksi se on kamala asia, joka pitää kiiruusti piilottaa?
Minusta hyvin monelle sopii erinomaisen hyvin harmaat hiukset! Joidenkin kohdalla se värjääminen paremminkin tuntuu teennäiseltä. Liittyykö tämä asia ongelmaan oman iän suhteen? Vanheneminen on luonnollinen asia, jossa ei ole mitään piiloteltavaa; ei harmaantuvat hiukset tai rypyt tms.
Ollaan aitoja ja iloitaan siitä, ettei meidän ole mikään pakko olla teennäisesti nuorempia kuin olemme.
Minä olen hyvin sinut ikäni (73v) kanssa. Silti taitava kampaajani värjää hiukseni muutaman kerran vuodessa. Näin olen tottunut tekemään vuosikymmenet. Se piristää kummasti mieltäni. Nautin kampaajanäynnistä edelleen ja askel nousee tullessa kumman kevyesti.,
VastaaPoistaTottakai jokainen toimii tavallaan. Minä värjäsin hiuksiani kauan sitten, mutta sitten päänahka allergisoitui ja lopetin. Harmaata on ja saa olla.
PoistaPiristyn sitten muilla asioilla.
Olen ihaillut anoppini kaunista vitivalkoista luonnonkiharaista tukkaa. Hän yritti joskus käyttää pesuainetta joka värjäsi hiukset violetin sävyiseksi. Onneksi hän itsekin huomasi ettei noita kauniita harmaita kannattanut peittää muulla värillä.
VastaaPoistaItse olen harmaantunut varsin nuorena. Kolmekymppisenä hiuksiini ilmaantui harmaita raitoja ja moni ihmetteli että onko kampaaja ne laittanut. Kerroin ne tulleen ihan Luojan luomana ja nyt olen liki harmaapää. En ole koskaan sitä kaihtanut tai värjyyttänyt pois. Se vain murehduttaa että hiukset ohentuvat kuten kaikilla isän puolen sukulaisnaisille on tapahtunut. Äitini kuoli niin nuorena etten tiedä oliko hänen sukunsa naisilla varhainen hiusten harmaantuminen.
Kuten alussa sanoin, minusta todella monelle harmaat hiukset sopivat hyvin.
PoistaSama on ongelma täälläkin; siis tuo hiusten ohentuminen. Se ei ole oikein mukavaa. Tiedän monen käyttävän hiuslisäkkeitä tai peruukkia, mutta jotenkin niitä vierastan. Ehkä lisäke voisi tulla kyseeseen joskus.
Heh, mikähän (HARMAA)-polku blogiisi oikein johti.
VastaaPoistaSattuma-kohtalo vaiko väri, no - ei sillä väliä - lueskelin useammankin postauksen aamukaffen kera. Eli kiitos aamuseurasta, mukavasti alkoi tämä päivä ja harmaus on oikein mieluista, niin hiuksissa (joissa sitä alkaa kivasti korvallisilla olla) kuin elossa muutenkin.
Tällaista harmaata huhuilin joku aika sitten...
https://repolainenreissaa.blogspot.com/2024/10/ihan-harmaana.html
Juuri sitä väriä syksyysi, josta nautit eniten...
Minun piti oikein mennä tutkailemaan, mitä tämä Repolainen tarjoaa. Olipa mielenkiintoista! Pieni kateudenhäivähdys kyllä kävi mielessä, kun kaikenmoisia kokemuksiasi luin. Oma kulkeminen kun on vuosien myötä (polion takia) heikentynyt. Nyt on pyörä ja autokin poistettu omista tavaroista. Mutta, "Asenne ratkaisee" ja sillä mennään eteenpäin!
PoistaOlipa mukavaa kun piipahdit "luonani" - aktiiviset blogit kun ovat hiipuneet instaan ja muuhun someen, joka itselleni on taasen liian "nopeaa/turhaa"! Mulla blogi on ollut alunalkajaankin oma päiväkirja - johon voin sitten palata, kun elämä vie vaiheeseen, ettei enää sitkeydelläkään pääse. Terveys on kyllä sellainen - johon ei itse voi niin paljon vaikuttaa kuin haluaisi, mutta tuo "Asenne" se on paras mitä itselleen voi tehdä ja kateus kannatta kuopata - kullakin on omat vaiheensa.... mulla borrelioosi ja luuttomuus tehnyt tepposiaan, mutta vielä niin, että taitavat puukottajat (ortopedit) on useamman kerran saaneet takaisin fillarointikuntoon. Niillä mennään, mitä jäljellä on... harmaina tai milloin milläkin värillä.... maakin on nyt niin keltainen, että!!!
PoistaKaikkea hyvää päiviisi!
Minä olen pohtinut tuota blogien hiljenemistä lähinnä sillä, että juuri insta, face sun muut hallitsee monen nettieloa. Siellä kaikki on lyhyttä ja nopeaa. Onko niin, ettei enää ole malttia pysähtyä hetkeksi lukemaan hiukan enemmän?
PoistaMinä tykkäisin tehdä myös podcastia, sillä äänijutut ovat sekä mukavia tehdä että kuunnella, mutta... tällaisen taviksen on hankala saada kuulijoita. Pitäisi erikoistua johonkin tiettyyn teemaan ja mä koe elämän laajasti.
No, tätä blogia jatkan niin kauan kuin koen, että on sanottavaa.
Kiva, kun kommentoit, sillä se antaa iloa kirjoittajalle. 🌷