Ei sitä aina tule ajatelleeksi, vaikka totuushan se on; kaikella on aikansa!
Jotenkin vain usein se on vaikea hyväksyä. Ainakin silloin, kun elo menee matalalentoa. On vaan pyristeltävä eteenpäin silloinkin.
Olen muutaman päivän ajan aatellut, että pitäisi pihasta siivota pois huonostivoivat kukkaset. Se on vaan siirtynyt kaiken aikaa. Tänään sitten ryhdistäydyin sen verran, että poistin ne, mitkä kohtuudella sain. Valitettavasti kaikki ei onnistunut. Nyt sitten mietin, pitäisikö lähteä jollain keinolla hakemaan callunoita pihaan. Ne ainakin siistisivät yleisilmettä. Vai olisiko viisaampaa odottaa, että saan ensin apua niihin, mitä en itse saanut hoidettua. Saapa nähdä, mihin päädyn. Nyt ainakin otan äänikirjatauon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan ajatuksella: "Niinkuin toivot muiden kohtelevan sinua, niin kohtele sinä muita."