Joillain tällainen kanssakulkija kaikenlaisissa hetkissä on oma vanhempi, mutta se voi yhtä hyvin olla kuka tahansa luotettava aikuinen. Minusta vanhempien on tärkeää myös huomioida, että tämä turvallinen aikuinen ei koskaan kilpaile vanhempien paikasta lapsen maailmassa. Kanssakulkija-aikuinen on lisänä lapsen elämässä!
Tällainen kanssakulkija voi olla naapuri, harrastusten vetäjä, joku perhetuttu tai se kummi. Mielestäni kummien asema on nykyisin ihan liikaa lahjojen hankkimista… Monelle lapselle ja nuorelle olisi paljon arvokkaampaa yhteinen aika ja yhteiset kokemukset. Erilaisten yhteisten tekemisten myötä luottamus kasvaa ja kummi voisi olla lapsen elämän hankalissa hetkissä niin lapselle kuin vanhemmillekin iso aarre. Tämä ihmissuhde vaan tulee alkaa jo varhaislapsuudessa, sillä ei se enää murrosiässä (useimmiten) synny. Sitäpaitsi, vanhempien on hyvä muistaa, että murrosiässähän omat vanhemmat ”ovat tyhmiä, idiootteja, kalkkiksia” jne. Samanikäinen muu aikuinen voi olla ”tosifiksu”.
Ei myöskään pidä unohtaa isovanhempien roolia. Jos ihmissuhde heihin on luotu lapsuudessa, se usein kantaa läpi elämän. Se turvallinen aikuinen voi olla myös iäkkäämpi ihminen, kunhan hän on luotettava ja aidosti lapsesta / nuoresta välittävä.
❓Millainen on sinun panoksesi aikuisena kanssakulkijana?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan ajatuksella: "Niinkuin toivot muiden kohtelevan sinua, niin kohtele sinä muita."